Toiminimiyrittäjän autoilun verovähennyksissä on kaksi päälinjaa: joko vähennät todelliset kulut tai teet kilometriperusteisen lisävähennyksen veroilmoituksella. Valinta riippuu yhdestä asiasta: ajatko autollasi yli vai alle puolet kaikista kilometreistäsi työajoa. Tämä 50 %:n sääntö määrittelee, kuuluuko auto yksityisvarallisuuteesi vai elinkeinotoiminnan varoihin, ja se vaikuttaa suoraan verovähennystesi määrään ja tapaan.
Elinkeinotoiminnan vai yksityisvarallisuuden auto? 50 %:n sääntö ratkaisee
Verotuksessa auton käsittelytapa on yksiselitteinen. Jos vuoden aikana ajetuista kokonaiskilometreistä yli puolet on elinkeinotoimintaan liittyviä ajoja, auto kuuluu pakollisesti elinkeinotoiminnan varallisuuteen. Tällöin et voi tehdä kilometriperusteista lisävähennystä, vaan sinun on vähennettävä kaikki autoon liittyvät todelliset kulut kirjanpidossa ja veroilmoituksella.
Jos taas elinkeinotoiminnan ajojen osuus on alle 50 %, auto kuuluu yksityisvarallisuuteesi. Tässä tapauksessa et voi vähentää auton todellisia kuluja, vaan teet elinkeinotoiminnan ajoista kilometriperusteisen lisävähennyksen veroilmoituksella ajopäiväkirjan perusteella.
Valintaa ei siis voi tehdä itse, vaan se perustuu ajojen todelliseen suhteeseen. Siksi ajopäiväkirjan pitäminen on välttämätöntä heti ensimmäisestä työkilometristä alkaen.
Vaihtoehto 1: Auto yksityisomaisuutta – lisävähennys ajopäiväkirjan perusteella
Tämä on ylivoimaisesti yleisin tapa toiminimiyrittäjillä. Kun auto on yksityisomaisuuttasi (työajot alle 50 %), et kirjaa sen kuluja, kuten polttoaineita tai vakuutuksia, suoraan kirjanpitoon. Sen sijaan pidät tarkkaa ajopäiväkirjaa kaikista elinkeinotoimintaan liittyvistä matkoista.
Vuoden lopussa lasket työajojen kokonaiskilometrimäärän ja kerrot sen Verohallinnon vuosittain vahvistamalla kilometrikorvauksen enimmäismäärällä. Esimerkiksi vuonna 2024 toiminimiyrittäjän omalla autolla tehtyjen elinkeinotoiminnan matkojen vähennys oli 0,27 euroa kilometriltä. Vuoden 2026 korvaussumma vahvistetaan loppuvuodesta 2025. Saatu summa ilmoitetaan elinkeinotoiminnan veroilmoituksella lisävähennyksenä, joka pienentää verotettavaa tulostasi.
Mikä on elinkeinotoiminnan ajoa?
Selkeä ero on tehtävä työmatkan ja asunnon ja työpaikan välisen matkan välillä. Verotuksessa liiketoiminnan ajoa ovat esimerkiksi:
- Matkat asiakkaan luokse.
- Tavaroiden nouto- ja toimitusmatkat.
- Matkat postiin tai pankkiin yrityksen asioissa.
- Matka kotoa suoraan asiakkaan luo, jos sinulla ei ole erillistä, kiinteää toimipaikkaa.
Asunnon ja vakituisen toimipaikan (esim. oma toimisto tai liiketila) väliset matkat eivät ole elinkeinotoiminnan ajoa. Ne voit vähentää henkilökohtaisessa verotuksessasi normaalien työmatkakulujen sääntöjen mukaan.
Vaihtoehto 2: Auto elinkeinotoiminnan varallisuutta – todellisten kulujen vähentäminen
Kun yli puolet ajoistasi on työajoa, auto kuuluu yrityksesi varoihin. Tällöin kirjanpitoon kirjataan kaikki autoon liittyvät kulut tositteita vastaan. Näitä ovat muun muassa:
- Polttoaineet
- Vakuutukset
- Huollot ja korjaukset
- Renkaat ja niiden vaihdot
- Ajoneuvovero
- Pysäköintimaksut
- Auton hankintamenosta tehtävät poistot (elinkeinoverolain mukaan tyypillisesti enintään 25 % menojäännöksestä vuosittain)
Koska auto on elinkeinotoiminnan käytössä, myös sillä ajetut yksityisajot on huomioitava. Et voi vähentää yksityiskäytön osuutta kuluista, vaan yksityisajojen osuus lisätään elinkeinotoiminnan tuloon veroilmoituksella. Ajopäiväkirja on tässäkin tapauksessa pakollinen, jotta yksityis- ja työajojen suhde voidaan luotettavasti osoittaa.
Kumpi tapa on minulle kannattavampi?
Vaikka 50 %:n sääntö sanelee menettelyn, on hyvä ymmärtää taloudelliset erot. Lasketaan karkea esimerkki.
Oletus: Ajat vuodessa 20 000 km. Auton todelliset kulut (polttoaine, vakuutukset, huollot, 25 % poisto) ovat yhteensä 6 000 €.
Tilanne A: Työajoa 8 000 km (40 %)
Auto on yksityisomaisuutta. Teet lisävähennyksen: 8 000 km * 0,27 €/km = 2 160 €.Tilanne B: Työajoa 12 000 km (60 %)
Auto kuuluu elinkeinotoimintaan. Vähennät todellisista kuluista työajon osuuden. Vähennyskelpoinen osuus on 60 % * 6 000 € = 3 600 €.
Esimerkissä todellisten kulujen vähentäminen on taloudellisesti kannattavampi. Todellisten kulujen vähentäminen voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto, jos autosi on uusi ja kallis (suuret poistot) tai sen käyttökulut ovat poikkeuksellisen korkeat.
Ajopäiväkirja: Verottajan vaatimus ja yrittäjän paras ystävä
Ajopäiväkirja on ainoa luotettava tapa todistaa Verohallinnolle ajojen luonne ja määrä. Puutteellinen tai puuttuva ajopäiväkirja on yleisin syy autokulujen vähennysten hylkäämiseen verotarkastuksessa. Siksi sen pitäminen on yrittäjän oikeusturvan kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Jokaisesta työmatkasta on kirjattava:
- Matkan alkamis- ja päättymispäivämäärä sekä kellonaika
- Matkan lähtö- ja päätepiste (tarkka osoite)
- Matkamittarin lukema matkan alussa ja lopussa
- Matkan pituus kilometreinä
- Ajon tarkoitus (esim. "Asiakastapaaminen, Yritys Oy, Tampere" tai "Tarvikehankinta, Tukku Oy")
Ajopäiväkirjaa voi pitää perinteisellä vihkolla, mutta sähköiset sovellukset, kuten eTasku, helpottavat työtä merkittävästi. Ne käyttävät usein puhelimen GPS-paikannusta matkojen automaattiseen tallentamiseen, mikä vähentää inhimillisiä virheitä ja säästää aikaa.
Autokulujen oikea käsittely on keskeinen osa yrityksen taloushallintoa. Jos olet epävarma, kumpi malli soveltuu sinulle tai miten kulut ja arvonlisäverot tulisi käsitellä, ammattitaitoinen tilitoimisto Porissa auttaa varmistamaan, että saat kaikki sinulle kuuluvat vähennykset hyödynnettyä oikein.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko toiminimi maksaa itselleen kilometrikorvauksia?
Ei suoranaisesti. Toiminimiyrittäjä ei ole työsuhteessa yritykseensä, joten hän ei voi maksaa itselleen verovapaata kilometrikorvausta palkansaajan tavoin. Sen sijaan hän tekee kilometriperusteisen lisävähennyksen elinkeinotoiminnan veroilmoituksella, mikä pienentää verotettavaa tuloa.
Mitä jos ajopäiväkirja puuttuu tai on puutteellinen?
Jos ajopäiväkirjaa ei ole, Verohallinto voi hylätä autokuluihin perustuvan vähennyksen kokonaan. Verotarkastuksen yhteydessä verottaja voi myös arvioida työajojen määrän, mutta arvio on yleensä yrittäjän kannalta epäedullinen. Todistustaakka on aina yrittäjällä.
Entä arvonlisävero auton kuluista?
Jos auto on yksityisomaisuutta, et voi vähentää sen kuluihin (esim. polttoaine, huollot) sisältyvää arvonlisäveroa. Jos auto kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin, henkilöauton kulujen arvonlisäveron vähennysoikeus on hyvin rajoitettu. Henkilöauton hankintahinnan arvonlisäveroa ei saa vähentää, ellei auto ole poikkeuksellisesti esimerkiksi myyntiin, vuokraukseen, ammattimaiseen henkilökuljetukseen tai ajo-opetukseen tarkoitetussa käytössä. Myös henkilöauton käyttökulujen (esim. polttoaine, huollot) arvonlisäveron saa vähentää vain, jos auto on yksinomaan arvonlisäverolliseen liiketoimintaan liittyvässä käytössä. Pienikin yksityiskäyttö poistaa vähennysoikeuden kokonaan.